Noora Fagerström kokee, että kansainvälistyvän yrityksen on tärkeä olla läsnä kohdemaassa ja yrittäjän on hyvä tavata paikallisia yrittäjiä.
Mehu- ja smoothiebaariketju Jungle Juice Barin perustaja sekä Diili ja Leijonan luola -tv-ohjelmista tuttu sarjayrittäjä ja bisnesenkeli Noora Fagerström sanoo, että verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa Suomessa ja myös ulkomailla on elintärkeää.
Kontakteilta voi saada hyödyllistä sparrausta ja vertaistukea, ja verkostoituminen tehostaa aina omien tuotteiden tai palveluiden tunnettuutta.
– Yrityksesi pääsee monessa asiassa helpommalla, kun tutustut uusiin ihmisiin ja talletat heidän yhteystietonsa. Et koskaan tiedä, kenen yhteystietoja voit tarvita kolmen vuoden päästä. Mene rohkeasti kysymään, miltä toimialalta olet ja sanot että on kiva tavata. Kerro, mitä teet ja kysy keskustelukumppanisi yrityksestä. On hyvä myös vaihtaa kontakteja Linkedinissä. Seuraavalla tapaamisella on helppo jatkaa, kun pääset juttelemaan enemmän, Fagerström sanoo.
Fagerström sanoo, että kansainvälinen verkostoituminen on helpompaa kuin moni luulee.
– Esimerkiksi Espanjassa menin tilaisuuksiin, joita kauppakeskukset järjestivät vuokralaisilleen. Osassa maista yrittäjät voivat olla sisäänpäin kääntyneitä, ja kukaan ei välttämättä tule juttelemaan ulkomaalaiselle osallistujalle. On rohkeasti mentävä puhumaan itse tai vaikka kysyä kahdestaan juttelevilta saako liittyä mukaan keskusteluun. Kieli voi toki joissain tapauksissa olla esteenä, vaikkakin maailmalla puhutaan hyvin englantia.
Aiheuta pöhinää myös uusilla markkinoilla
Osa yrittäjistä luottaa tuotteeseensa ja yritykseen, joka pärjää Suomessa erinomaisesti. Ulkomailla myynti kuitenkin kariutuu. Fagerström sanoo, että jostakin syystä osa yrittäjistä odottaa, että uudet asiakkaat tietävät yrityksestä.
Rohkeutta ja omaa aktiivisuutta tarvitaan paljon, sillä myös – ja etenkin – ulkomailla pitää aiheuttaa pöhinää.
– Vaatii työtä, että ihmiset saavat tietoa uudesta yrityksestä. Toimintatavat täytyy määrittää yrityksen olemassa olevien voimavarojen perusteella. Siksi yrityksessä pitää tarkastella, mitkä resurssit Suomessa on. Olisiko yrityksessä syytä palkata joka maahan maa- tai toimitusjohtaja, jotta vetovastuu olisi paikallisella, Fagerström sanoo.
Fagerströmin kokemuksen mukaan kansainvälistyminen onnistuu, kun yrityksessä on paikallista tuntemusta, osaamista ja kohdemaan kieli sekä lainsäädäntö tunnetaan hyvin.
Paikallista apua rekrytointiin
Fagerströn sanoo, että yritysten on tärkeää rakentaa uusi organisaatio siten että kaikki maajohtajat raportoivat tietonsa operatiiviselle johtajalle tai toimitusjohtajalle. Näin Suomessa pysyy kokonaiskäsitys toiminnasta.
– Suurin uhka yrityksille on liian nopea laajentuminen kansainvälisillä markkinoilla. Tämä yleinen kompastuskivi aiheuttaa paljon kuluja, sillä kaikkea ei välttämättä ole kiireessä osattu ottaa huomioon.
Työntekijöiden löytäminen uudessa maassa on ollut vaikeaa, kun paikalliset eivät tunne yritystä eivätkä välttämättä luota ulkomaalaiseen toimijaan heti. Fagerströmin mukaan tähänkin pulmaan auttaa maajohtajan palkkaaminen. Monet käyttävät myös headhunter-yritysten apua.
– Hyvänä ratkaisuna olen pitänyt ammattilaisen apua ensimmäisiin rekrytointeihin. Mutta onhan se sama Suomessakin uutta firmaa perustettaessa: Ihmiset pelkäävät lähteä kasvuyritykseen mukaan riskien takia. Mutta ulkomaalaisuus on joissain paikoissa vielä isompi mörkö.
