Hyvät asiat eivät tapahdu itsestään, ja menestys tulee ennen työtä ainoastaan sanakirjassa. Siksi aktiivisen otteen – ja toimivan yhteistyön – merkitys korostuu kasvuyhtiöiden hallitustyössä.
Olipa kyse listaamattomasta pk-yrityksestä tai pörssiyhtiöstä, onnistuneiden kasvutarinoiden taustalla on aina hallituksen, omistajien, johdon, avainhenkilöiden ja koko tiimin saumaton yhteistyö. Keskinäiset kemiat, luottamus ja arvostus sekä aito läpinäkyvyys ratkaisevat, onnistuuko yritys kasvutavoitteissaan. Hyvän dialogin tulisikin olla jatkuvaa ja monensuuntaista.
Julianna Borsos on rahoitusalan ja pääomasijoittamisen ammattilainen sekä Bocap-konsernin toimitusjohtaja
Panokset ovat astetta suuremmat, kun ulkopuolinen sijoittaja päättää panostaa miljoonia yrityksen seuraavan kasvuvaiheen rahoittamiseen. Yhteistyön sujuvuudesta on huolehdittava, jotta se jatkuisi hedelmällisenä myös kuherruskuukauden jälkeen. Siksi kokenut kasvusijoittaja pyrkiikin olemaan aktiivinen ja tukemaan kohdeyhtiötä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Jos kasvu kohtaa esteitä, ei sijoittaja pääse tilannetta pakoon. Siksi yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen on tärkeää: se, mikä aloitetaan, saatetaan myös loppuun.
Fiksuimmat yrittäjät etsivät sijoittajia ajatuksella, ettei pelkkä rahallinen pääomitus riitä. Hyvä sijoittaja taas tuo yritykseen rahan lisäksi uusia strategisia ja operatiivisia työkaluja. Näin yrityksellä on käytössään paras asiantuntemus sekä orgaanisen että yrityskaupoilla syntyvän kasvunsa tueksi.
Yritysten kirjo asettaa omistajuudelle reunaehtonsa
Hyvä sijoittaja tukee yritystä koko kontaktiverkostonsa voimin eikä tyydy katselemaan kehitystä sivusta. Hän vastaa puhelimeen iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla, on proaktiivinen, ja perehtyy kohteeseensa syvällisesti. Kasvollinen omistajuus onkin jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä yrittäjän kanssa. Parhaimmillaan se toteutuu aina, kun yritys sijoittajan apua tarvitsee.
Monissa pörssiyhtiöissäkin aktiivinen kasvollinen omistajuus lisää vakautta ja ennustettavuutta muihin sidosryhmiin päin, kuten Kone Oyj:ssä, Vaisala Oyj:ssä tai Berkshire Hathawayssa. Vastaavasti pörssiyhtiö ei sääntelynkään vuoksi voi toimia vahvan omistajan hiekkalaatikkona esimerkiksi hidastamalla tai jopa estämällä rohkeampaa kasvua vain osinkovirran suojelemiseksi. Helsingin Pörssi onkin osin karkottanut sijoittajia matalan kasvuhalun omaavien yritysten paljoudella.
Toki poikkeuksiakin on ja passiivinenkin omistajuus voi onnistua. Perinteiset amerikkalaistyyppiset velkavivutetut ns. leveraged buyout-järjestelyt tuottavat hyvissä yhtiöissä karrikoiden ikään kuin itsestään, kun hyvällä kassavirralla yhtiötä kasvattamattakin tekee viidessä vuodessa tuottoa pelkästään lyhentämällä lainaa. Myös passiiviset institutionaaliset finanssisijoittajat voivat hyötyä kasvun tuomasta arvonnoususta toimimalla kanssasijoittajina aktiivisempien omistajien rinnalla. Tarvittavien summien kasvaessa on tilaa ’vapaamatkustajillekin’ (edelleen karrikoiden).
Onnistuminen vaatii kuitenkin aina tekijänsä. Siksi tarve aktiiviseen ja kasvolliseen omistajuuteen säilyy. Tuurilla ja hyvällä ajoituksella on joskus osansa, mutta todellinen kasvu ei synny lottoamalla. Se on määrätietoista sitoutumista ja tekemistä.