Metalleja hyödynnetään kaikkialla ympärillämme. Esimerkiksi kriittisiä, luonnosta ehtyviä maametalleja käytetään niin sähköautoissa, tuulivoimaloissa, valoissa kuin elektronisissa laitteissakin. Raaka-aineiden kysynnän kasvaessa myös tarve metalleille ja niiden tehokkaammalle käytölle kasvaa.
”Esimerkiksi Venäjä tuottaa 40 prosenttia maailman palladiumista, mikä vaikeuttaa nykyistä saatavuutta. Harvinaisten maametallien osalta Kiina hoitaa jopa 95 prosenttia kaikesta kaupasta.”, analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen Jyväskylän yliopistosta sanoo Jyväskylän yliopiston järjestämässä Tiedeillassa.
Professori Väisäsen ryhmä on kehittänyt Jyväskylän yliopiston kemian laitokselle hydrometallurgisen laitteiston, jonka avulla voidaan talteenottaa metalleja elektroniikkajätteestä.
Weeefiner puolestaan tarjoaa teollisille toimijoille ratkaisuja liuenneiden metallien talteenottoon erilaisista vesiprosesseista.
Kriittiset raaka-aineet ja harvinaiset maametallit eivät oikeastaan ole harvinaisia, mutta niiden tuotanto on keskittynyt pienelle alueelle, mikä voi aiheuttaa haasteita nyt ja tulevaisuudessa.
Kuinka metallien talteenotosta tehdään liiketoimintaa?
”Metallit ovat usein sekaisin teollisissa vesivirroissa ja vaikka vedenkäsittelyyn on olemassa perinteisiä teknologioita, niitä ei ole usein suunniteltu poistamaan kriittisiä arvometalleja, vaan enemmänkin puhdistamaan vettä”, Weeefinerin teknologiajohtaja Elmeri Lahtinen kertoo.
”Me halusimme muuttaa tätä ja loimme teknologian, jolla voidaan selektiivisesti talteen ottaa näitä metalleja ja sitä kautta tukea kiertotaloutta sekä tuoda metalleja kiertoon.”
Weeefinerin 4D Sieppari™ -teknologian avulla voidaan talteen ottaa liuenneita metalleja suoraan teollisista vesiprosesseista. Talteenoton avulla voidaan vähentää jätemääriä, pienentää ympäristön kuormitusta, lisätä prosessien tehokkuutta ja tuottaa sekundäärisiä raaka-aineita.
Usein talteenotettu metallikonsentraatti voidaan hyödyntää joko sellaisenaan oman prosessin eri kohdassa tai myydä eteenpäin. Weefinerin teknologian selektiivisyys, kompaktius ja tehokkuus auttavat voittamaan nykypäivän teollisen vedenkäsittelyn haasteet. Teknologia vähentää jätteen määrää merkittävästi ja mahdollistaa raaka-aineiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen, tehden vedenkäsittelystä kannattavaa ja vastuullista toimintaa.
+ RiverRecycle: Cleaning our waters, one river at a time
Miten kiertotaloudesta tehdään kannattavaa?
Kiertotalouden yksi merkittävimmistä kysymyksistä on, kuinka siitä tehdään taloudellisesti kannattavaa ja yrityksiä kiinnostavaa. Jotta kiinnostus kiertotaloutta kohtaan lisääntyisi, ratkaisuja, joilla pystytään tavoittelemaan entistä kustannus- ja materiaalitehokkaampia ratkaisuja.
Projektitutkija Milla Sarja tutki yritysten ympäristöjohtamista Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Väitöskirjassaan hän tutki yritysten haasteita ja ajureita kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan siirtymiseen.
”Yrityksiä kiinnostaa kiertotalouteen mukaan lähtemisessä se, että siinä on bisnesmahdollisuuksia, mahdollisuus säästää rahaa sekä mahdollisuus kasvattaa vastuullisuutta yrityksessä”, Sarja kertoo.
Painetta kiertotaloussiirtymään tulee sekä kuluttajilta että yrityksiltä itseltään. Moni yritys on osoittanut selkeää kiinnostusta, mikä näkyy esimerkiksi erilaisiin tutkimushankkeisiin osallistumisena. Käytännön tasolle vieminen vaatii kuitenkin taloudellisten ajurien puntarointia sekä selkeitä poliittisia linjoja.
”Euroopan Unionin juuri julkaiseman Critical Raw Material Actin mukaan teollisuuden käytössä olevsta kriittisistä raaka-aineista 20 prosenttia pitäisi olla kierrätettyjä materiaaleja jo lähitulevaisuudessa. Eli tulee porkkanaa tukemaan teollisuutta, jotta saadaan kierrätettyä materiaaleja”, Väisänen kertoo.
Voiko kiertotalous syrjäyttää kaivostoiminnan?
Kiertotalous ei yksinään kykene vastamaan kasvavaan raaka-ainetarpeeseen. Vihreän siirtymän ja sähköistymisen myötä kulutusmäärät kasvavat koko ajan ja sitä myötä myös kaivostoimintaa ja neitseellisten raaka-aineien tuotantoa tullaan tarvitsemaan myös tulevaisuudessa.
”Mutta kun saadaan kierrätystä lisättyä, se helpottaa, jolloin kaivostoimintaa ei tarvitse lisätä niin paljoa”, Väisänen kommentoi.
Weeefinerin visiona on, että tulevaisuudessa erilaiset jäte- ja sivuvirrat nähdään tärkeänä raaka-aine lähteenä.
”Viiden vuoden sisällä haluamme nähdä, että olemme onnistuneet tuomaan konkretiaa kiertotalouteen ja kykenemme yhdistelemään erilaisia materiaalivirtoja entistä tehokkaammin. Tavoitteenamme on ottaa talteen 10 miljoonaa kiloa materiaaleja vuoteen 2030 mennessä, Lahtinen toteaa.
Palaa etusivulle
