Ilmastorahasto toteutti keväällä 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin, joka perustuu EUn kestävyysraportointidirektiiviin. Tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida rahaston toimintojen vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin, sekä niiden taloudellinen merkitys.

EU:n kestävyysraportointidirektiivin (EU Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetaan ja arvioidaan yhtiön toiminnan suoria ja välillisiä vaikutuksia luontoon ja ihmisiin läpi arvoketjun, millaisia kestävyysriskejä ja -mahdollisuuksia yhtiöön kohdistuu ja niiden taloudellista vaikutusta yhtiöön, sekä näiden kahden ulottuvuuden keskinäisiä riippuvuuksia.

Ilmastorahaston kaksoisolennaisuusanalyysi tehtiin CSRD-direktiivin mukaisesti lukuun ottamatta keskeisten, ulkoisten sidosryhmien osallistamista. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tarkasteltiin kaikkien direktiivin kymmenen teeman osalta:

1. ilmastonmuutos,
2. ympäristön pilaantuminen,
3. vesivarat ja merten luonnonvarat,
4. biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit,
5. resurssien käyttö ja kiertotalous,
6. ­­omat työntekijät,
7. arvoketjun työntekijät,
8. eettiset toimintatavat,
9. vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt sekä
10. kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Kahta viimeistä ryhmää lukuun ottamatta, kahdeksan teemaa todettiin yhtiölle olennaisiksi – ilmastonmuutos odotetusti ensimmäisenä olennaisimpana teemana. Ilmastorahastolle olennaisia aiheita käsiteltiin ensin sisäisesti Ilmastorahaston asiantuntijoiden kanssa.

Sisäistä analyysiä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuudesta, mittaluokasta ja todennäköisyydestä käsiteltiin yhteistyökumppani Impaktlyn kanssa näkemyksen validoimiseksi. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin ja yhdistettiin matriisiin. Keskustelussa asetettiin myös olennaisuuden kynnystaso. Lopuksi olennaisuusanalyysin tulokset tuotiin johtoryhmän hyväksyttäväksi.

Kaksoisolennaisuusanalyysi voi tuoda arvokasta tietoa ja ohjata yritystä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Se ei ainoastaan paranna ympäristövaikutusten hallintaa, vaan myös vahvistaa taloudellista resilienssiä ja kilpailukykyä.

Ilmastorahaston kaksoisolennaisuusanalyysin vaiheet

1 Valmistelut ja taustatyö
Ilmastorahasto aloitti analyysin tunnistamalla olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset ja vaikutusketjut. Tämä vaihe vaati perusteellista tutkimusta sekä yrityksen sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kuulemista sekä aineistoa.

2 Vaikutusten arviointi
Analyysin keskiössä olivat rahaston sijoituskohteiden ja toimintojen ympäristövaikutukset. Erityisesti keskityttiin ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden edistämiseen. Arvioinnissa käytettiin erilaisia mittareita ja työkaluja vaikutusten kvantifioimiseksi.

3 Taloudellisen merkityksen arviointi
Ympäristövaikutusten ohella analysoitiin, miten nämä tekijät vaikuttavat taloudellisesti yrityksen toimintaan. Tämä sisältää riskien ja mahdollisuuksien kartoituksen, joka auttaa ennakoimaan markkinamuutoksia ja sääntelyyn liittyviä vaatimuksia.

4 Sidosryhmien sitouttaminen
Analyysin aikana kuultiin laajasti eri sidosryhmiä, kuten asiakkaita, työntekijöitä, ja yhteistyökumppaneita. Tämä auttoi varmistamaan, että kaikki olennaiset näkökulmat ja odotukset otetaan huomioon.

5 Raportointi ja toimenpiteet
Analyysin tulokset koottiin kattavaan raporttiin, joka ohjaa rahaston tulevaa strategiaa ja sijoituspäätöksiä. Raportti paljastaa sekä vahvuudet että kehityskohdat, joihin keskitytään seuraavissa toimenpiteissä.

Kaksoisolennaisuusanalyysin hyödyt ja tulokset

Kaksoisolennaisuusanalyysi voi tuoda arvokasta tietoa ja ohjata yritystä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Se ei ainoastaan paranna ympäristövaikutusten hallintaa, vaan myös vahvistaa taloudellista resilienssiä ja kilpailukykyä.

Kaksoisolennaisuusanalyysin avulla Ilmastorahasto pystyy paremmin arvioimaan ja vähentämään sijoitustensa ympäristövaikutuksia sekä sopeutumaan muuttuvaan sääntely-ympäristöön. Analyysi auttoi myös tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestävyyden saralla. Lisätietoja analyysin toteutuksesta ja sen tuloksista löydät Ilmastorahaston sivuilta.

Ilmastorahaston analyysissa kestävyysteemojen vaikutuksia ja taloudellista olennaisuutta on tarkasteltu keskipitkällä aikavälillä. Olennaisuuden kynnystaso on esitetty graafissa rajaamalla Ilmastorahastolle olennaiset teemat vaaleansinisen suorakulmion sisäpuolelle. Kuva: Ilmastorahasto

Ketä kaksoisolennaisuusanalyysi koskee?

Yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva EU:n CSRD-raportointidirektiivi tuli voimaan 5. tammikuuta 2023, ja astuu täyteen voimaan portaittain. Ensialkuun tulessa ovat yli 500 henkeä työllistävät listatut yritykset, joiden tulee raportoida vuoden 2024 toiminnasta ja julkaista kestävyysraportti vuonna 2025. (Kestävyysraportoinnin nykytila Suomessa 2023)

Tilikaudesta 2025 velvoitteet laajenevat koskemaan yhtiöitä, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteeristä:

• yli 250 työntekijää,
• liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa ja
• tase yli 20 miljoonaa euroa.

Tilikaudesta 2026 raportointivelvollisiksi tulevat myös listatut pk-yritykset. Erityisesti monille direktiivin piiriin kuuluville pk-yrityksille raportointitoimenpiteet ovat täysin uusia, ja raportoitavien tietojen kerääminen, kokoaminen ja varmennus tulee vaatimaan merkittäviä resursseja.

Direktiivin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä rakentamaan kestävämpiä liiketoimintamalleja sekä yhdenmukaistaa yritysten raportointia.

Sen myötä yritysten kestävyystiedot tulevat jatkossa perustumaan tieteelliseen ja vertailtavaan tietoon, minkä lisäksi tiedot julkaistaan kaikille avoimessa digitaalisessa tietokannassa. Tämä auttaa muun muassa sijoitusrahastoja ja muita finanssimarkkinatoimijoita kohdentamaan paremmin kestäviä investointeja. Direktiivin yleisenä tavoitteena on edesauttaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) toteutumista.

Lähteet:

• Ilmastorahaston vuosiraportti 2023, Ilmastorahasto
• Kaksoisolennaisuusanalyysin toteuttaminen Ilmastorahastossa, Ilmastorahasto
• Miten suomalaiset yhtiöt ovat valmistautuneet kestävyysraportoinnin tuloon?, KPMG
• Kestävyysraportoinnin nykytila Suomessa 2023, FIBS, Finsfi ja KPMG