Meeat:n perustaja ja entinen toimitusjohtaja Mikko Karell kertoo, että hänen oman ruokafilosofiansa kehitys, kokemukset ruuanvalmistuksesta ja arvoketjun ymmärtämisestä ovat auttaneet häntä näkemään, että lihakeskeinen ruoantuotanto ei ole kestävällä pohjalla.
Ympäristön kestävyyden edistäminen on elintarviketeollisuuden suurimpia haasteita. Ruoantuotanto aiheuttaa merkittävän osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vaikuttaa negatiivisesti luonnonvarojen kestävyyteen. Siksi elintarviketeollisuuden on tärkeää kehittää kestävämpiä tuotantomenetelmiä ja vähentää ruoantuotannon ympäristövaikutuksia.
Mikko Karellin mukaan elintarviketeollisuuden on tärkeä pohtia toimintaansa laajemmin ja ottaa vastuuta ympäristöstä ja terveydestä. Hän painottaa, että lihan liiallinen kulutus on yksi ruoantuotannon suurimmista haasteista, ja sen vaikutukset ympäristöön ovat merkittäviä.
– Maailmassa syödään proteiinia noin yhdeksällä sadalla miljardilla eurolla. Suurin osa siitä on lihaa, mikä tarkoittaa, että meillä on aika paljon lihalaitoksia. Kun tiedämme, että lihan kulutus vähenee niin myös tuotantomäärät pienenevät. Ne tehtaat eivät kuitenkaan häviä mihinkään, eli sieltä vapautuu hirveä määrä kapasiteettia tehdä tuotteita, Karell sanoo.
Kasvipohjaista ruokaa tuottavalle Meeatille lihateollisuudelta vapautuneet tuotantotilat ovat olleet strateginen kilpailuetu, joka on houkutellut sijoittajia.
– Investointien määrät ovat pieniä. Ne eivät vaadi, että pitää joku iso green field -tehdas rakentaa jonnekin lakeuksille, että ruvetaan tekemään kasviproteiinia. Ei, sä voit käyttää niitä samoja vehkeitä Muu-burgereiden, Muu-jauhiksen, Muu-makkaroiden tekemiseen, kuin sä oot käyttänyt possu- tai nauta- tai broileripohjaisten tuotteiden tekemiseen. Se on tässä se niin kuin vastuullinen teko. Eli me otetaan hyötykäyttöön se kapasiteetti, mikä vapautuu lihateollisuudelta ja tehdään jotain muuta, Karell sanoo.
Maankäyttö vie pelin kasvipohjaiselle ruualle
Meeat on perustettu vuonna 2020. Liikeidean taustalla on halu muuttaa kuluttajien ruokailutottumuksia, tehdä vastuullisempaa ruokaa helpommin saataville sekä samalla herättää keskustelua ruuan alkuperästä ja arvoketjusta.
– On olemassa huolestunut tulevaisuuden sukupolvi, joka ymmärtää asioita. Nämä tulevaisuuden vaikuttajat ja päättäjät ovat selvästi ilmaisseet sen, että jotain pitää tehdä. Meitä on täällä kahdeksan miljardia, ja kaikilla on suu auki jossain kohtaa, ja jotakin sinne pitää työntää. Jos halutaan ruokkia nämä ihmiset, niin sitä ei voi tehdä nykymallilla, Karell sanoo.
Karell uskoo, että se kuinka paljon ruokateollisuus saa irti ruokaa yhdestä maa-alueesta, tulee ratkaisemaan pelin kasvispohjaisen ruuan eduksi, ennemmin tai myöhemmin.
– Jos yhdeltä hehtaarilta saa kaksi kiloa lihaa ja 160 kiloa kasviproteiinia, niin jokainen osaa sanoa, että kakkonen on pienempi luku kuin 160. Jopa koulua käymättömät ymmärtävät sen, Karell havainnollistaa.
Jos ja kun kasvipohjaiset tuotteet tulevat olemaan halvempia kuin lihatuotteet, hinta vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen: ”Mulla on varaa syödä tätä, mutta mulla ei ole varaa syödä tuota”.
Meeatin missio on tehdä ruokamuutos, ja visio on tehdä se mahdollisimman helpoksi kuluttajille.
– Me emme halua tehdä mitään väkisin. Me tähtäämme siihen, että Meeatin ruoka on houkuttelevaa, maistuu hyvältä ja sitä on kiva ostaa, Karell tiivistää.
Palaa etusivulle
