“Tosi hyvä kysymys. Sä olet ensimmäinen, joka kysyy, miten mä itse voin”, sanoi eräs TOP60-vaiheeseen Kasvu Openissa edennyt yrittäjä. 

Minulla on ollut ilo ja kunnia toimia jo usean vuoden ajan Kasvu Openin sparraajana. Aloitan aina sparraukset kysymällä, miten yrittäjä itse voi ja mitä hänelle kuuluu. Usein sparrauksissa päädytään keskusteluun esimerkiksi työn rajaamisesta sekä oman toiminnan fokusoinnista ja töiden delegoinnista.

 

Kasvun keskellä yrittäjä unohtaa helposti itsensä

Kasvu on usein ihanaa ja kuormittavaa samaan aikaan. Se on innostavaa ja täynnä mahdollisuuksia. Samalla kun yritys kasvaa, kasvaa myös yrittäjän vastuu, ja yhtäkkiä pöydällä on samaan aikaan valtava määrä osa-alueita, jotka kaikki vaativat huomiota:

• Strategia ja brändi
• Talous ja rahoitus
• Myynti ja markkinointi
• Prosessit
• Digitalisaatio
• Tiimin rakentaminen ja johtaminen
• Verkostoituminen ja sidosryhmäyhteistyö
• Mahdollinen kansainvälistyminen

Puhutaan paljon siitä, että ihmiset ovat kasvun keskiössä. Se pitää täysin paikkansa. Keskustelu keskittyy ihmisistä puhuttaessa usein erityisesti tiimiin.

Pohdimme:

• Miten rakennetaan toimiva ja arvostava yritys- ja vuorovaikutuskulttuuri?
• Miten rakennetaan hyvä työnantajabrändi?
• Miten huolehditaan lakisääteisten työnantajavelvoitteiden lisäksi työntekijöiden sitoutumisesta, työhyvinvoinnista, turvallisesta ilmapiiristä ja hyvästä johtamiskulttuurista?
  

Tämä kaikki on äärimmäisen tärkeää. Verrattain usein koko keskustelusta ja arjen päätöksenteosta unohtuu kuitenkin yksi henkilö: yrittäjä itse. Yrittäjä venyy, joustaa, paikkaa, täydentää ja kantaa tietysti viimeisen vastuun. Edes yksinyrittäjien kohdalla keskusteluihin kasvun kiihtyessä eivät välttämättä pääse yrittäjän voimavarat.

Ja kun kasvua katsotaan luvuista, rekryistä ja rakenteista käsin, voi tapahtua jotain huomaamatonta mutta olennaista: yrittäjä uupuu hiljalleen. Ehkä sinäkin tunnet kasvuyrittäjän, joka on jossain vaiheessa polkuaan uupunut?

Uupumuksen ehkäisy pitää yllä ajattelukuntoista yrittäjää

Kouluttaja ja psykoterapeutti Hanna Markuksela on luonut kognitiivista toimintakykyä kuvaavan termin ’ajattelukunto’.

Kun yrittäjän ajattelukunto on hyvä, hän pystyy:

• johtamaan yritystä suunnitelmallisesti
• tekemään laadukkaita päätöksiä
• käsittelemään epävarmuutta
• olemaan läsnä tiimille ja asiakkaille
• rajaamaan työtään järkevästi

Voimavarojen vähentyessä yrittäjän ajattelukunto alkaa sakkaamaan. Päätöksentekokyky alentuu. Vuorovaikutus kaventuu ja muuttuu reaktiivisemmaksi. Pitkän aikavälin suunnittelu jää selviytymisen jalkoihin.

Sen vuoksi yrittäjän oma jaksaminen ei ole pehmeä lisä, johon kannattaa palata ”sitten kun on aikaa”. Se on kasvun kovinta ydintä. On elintärkeää, että yrittäjä pysähtyy oman jaksamisensa äärelle ajoissa.

Yrittäjän tulisi olla aina yritystään tärkeämpi

Ennen kaikkea kyse on työkyvyn sijaan elämänkyvystä.

Miten sinä voit tänään? Mitä sinusta on jäljellä työpäivän jälkeen kaikkeen muuhun tärkeään elämässäsi? Heijastelevatko arkinen ajankäyttösi ja tekemäsi valinnat arvojasi, eli niitä asioita, joista olisit valmis viimeisenä elämässäsi tinkimään? Oletko tyytyväinen valintoihisi ja arkeesi tällä hetkellä?

Yksikään yritys tai yrittäjä ei ole korvaamaton. Omassa elämässään jokainen yrittäjä sen sijaan on.

Toisinaan kuulee pilke silmäkulmassa heitettävän “oikea kasvuyrittäjä uupuu vähintään kerran!” Itse uskallan olla eri mieltä. Kaikilla tavoin kestävä kasvu ja pitkäaikainen menestys rakentuvat siten, että myös yrittäjä itse pysyy vauhdissa mukana.

 

Loppuun pieni tehtävä sinulle: mikä voisi olla pienin mahdollinen konkreettinen teko, jolla voisit yrittäjänä vahvistaa omaa hyvinvointiasi? Milloin teet sen?